Korjauskohteen mittaus ja lähtötietojen kartoitus: näin remonttisuunnittelu saa luotettavan pohjan
Korjauskohteen mittaus antaa remonttisuunnittelulle mittoihin ja havaintoihin perustuvan pohjan. Vanhan rakennuksen piirustukset voivat kuvata alkuperäistä toteutusta, mutta vuosien aikana tehdyt muutokset, rakenteiden vinoudet ja peitetyt rakennusosat näkyvät vasta kohdekäynnillä. Kun suunnittelija tarkistaa lähtötiedot ennen luonnosten laatimista, tilaaja saa toteutuskelpoisempia ratkaisuja…
Voit jättää meille soittopyynnön
Jätä nimesi ja numerosi, niin soitamme takaisin saman päivän aikana.
Korjauskohteen mittaus antaa remonttisuunnittelulle mittoihin ja havaintoihin perustuvan pohjan. Vanhan rakennuksen piirustukset voivat kuvata alkuperäistä toteutusta, mutta vuosien aikana tehdyt muutokset, rakenteiden vinoudet ja peitetyt rakennusosat näkyvät vasta kohdekäynnillä. Kun suunnittelija tarkistaa lähtötiedot ennen luonnosten laatimista, tilaaja saa toteutuskelpoisempia ratkaisuja ja urakoitsija pystyy arvioimaan työn määrää tarkemmin.
Miksi korjauskohteen mittaus kannattaa tehdä ennen suunnittelua?
Korjaushankkeessa suunnitelma sovitetaan olemassa olevaan rakennukseen. Muutaman senttimetrin mittapoikkeama voi vaikuttaa kiintokalusteisiin, oviaukkoihin, märkätilän kaatoihin tai uuden ja vanhan rakenteen liitokseen. Laajennuksessa poikkeama voi siirtää seinälinjaa ja muuttaa kattorakenteen liittymää. Mittauskäynnillä suunnittelija selvittää rakennuksen todellisen geometrian sekä kirjaa kohdat, joihin liittyy epävarmuuksia.
Lähtötietojen laajuus määräytyy remontin mukaan. Huoneiston pintaremontti vaatii erilaiset tiedot kuin kantavien seinien muutokset, julkisivukorjaus tai laajennus. Hankkeen sisältö kannattaa käydä läpi suunnittelijan kanssa jo ennen mittausta. Samalla voidaan arvioida, tarvitaanko arkkitehdin lisäksi rakenne-, LVI- tai sähkösuunnittelijaa. Rakennussuunnittelu Rovio Oy:n korjaussuunnittelua Jyväskylässä käsittelevä artikkeli avaa eri muutoshankkeiden suunnittelua tarkemmin.
Mittauskäynnillä tarkistettavia asioita Havainnot rajataan suunnitellun korjauksen ja rakennuksen ominaisuuksien mukaan.
Päämitat ja huonekoot. Seinien sijainnit, huonekorkeudet ja aukkojen mitat muodostavat ajantasaisen pohjan piirustuksille.
Rakenteiden poikkeamat. Vinot seinät, epätasaiset lattiat ja vaihtelevat rakennepaksuudet huomioidaan ratkaisuissa.
Talotekniikan sijainnit. Näkyvät putket, hormit, ilmanvaihtoventtiilit ja sähkökalusteet merkitään lähtötietoihin.
Liittymät ympäristöön. Laajennuskohteessa tarkistetaan julkisivut, maanpinnan korot, kulkureitit ja pihan rakenteet.
Vanhat piirustukset tarkistetaan rakennusta vasten
Arkistosta löytyvä pohjapiirustus on arvokas lähtöaineisto, mutta sitä ei pidä käsitellä mittatarkkana toteumapiirustuksena ilman tarkistusta. Rakennus on voitu toteuttaa luvan saaneista suunnitelmista poikkeavalla tavalla. Myöhemmät omistajat ovat saattaneet siirtää väliseiniä, sulkea oviaukkoja, uusia ikkunoita tai muuttaa teknisiä järjestelmiä ilman, että muutokset näkyvät vanhoissa asiakirjoissa.
Suunnittelija vertaa piirustuksia paikan päällä näkyviin rakenteisiin. Vertailu auttaa tunnistamaan säilyneet rakennusosat, muutetut kohdat ja tiedot, joita ei voi vahvistaa pintapuolisella tarkastuksella. Kunnan rakennusvalvonnasta voi saada lupa-asiakirjoja, rakennepiirustuksia ja aiempien muutosten suunnitelmia. Lupatarpeista ja rakentamista koskevista säännöksistä saa tietoa myös ympäristöministeriön rakentamislakia ja rakennusvalvontaa käsittelevältä sivulta.
Kaikkia rakenteita ei voi päätellä piirustuksista tai näkyvistä pinnoista. Kantavuus, materiaalikerrokset, kosteusvauriot ja haitta-aineet voivat vaatia rakenneavauksia tai erillisiä tutkimuksia. Suunnittelija merkitsee tällaiset tiedot epävarmoiksi sen sijaan, että käyttäisi oletusta suunnitelman perustana.
| Aineisto | Mitä siitä selviää? | Mitä pitää tarkistaa? |
|---|---|---|
| Pohjapiirustus | Tilajako, aukot ja päämitat | Todelliset mitat sekä myöhemmät muutokset |
| Leikkauspiirustus | Korkeudet ja rakenneperiaatteet | Huonekorkeudet, välipohjat ja kattomuodot |
| Julkisivupiirustus | Ikkunajako ja ulkopinnat | Uusitut aukot, materiaalit ja korkeussuhteet |
| Tekniset suunnitelmat | Putkien, kanavien ja johtojen reitit | Nykyiset asennukset ja käytöstä poistetut järjestelmät |
Vanha piirustus kertoo, mitä rakennukseen on suunniteltu. Mittaus ja tutkimukset kertovat, minkä rakennuksen kanssa korjaushankkeessa työskennellään.
Korjauskohteen mittaus käytännössä
Mittaus alkaa yleensä kohteen ja käytettävissä olevien asiakirjojen läpikäynnillä. Suunnittelija valitsee kiinteät vertailupisteet ja mittaa tilat johdonmukaisessa järjestyksessä. Työvälineinä voidaan käyttää mittanauhaa, laseretäisyysmittaria, tasolaseria, vaaituslaitetta tai laajassa kohteessa laserkeilausta. Väline ei yksin takaa luotettavaa tulosta, sillä mittaajan pitää ymmärtää, mitkä mitat vaikuttavat suunniteltuun muutokseen.
Valokuvat täydentävät mittamuistiinpanoja. Niihin tallennetaan rakenneliittymät, listoitukset, talotekniikka, pintamateriaalit ja muut yksityiskohdat, joita ei ole tarkoituksenmukaista piirtää kohteessa. Kuvien yhteys huoneeseen ja kuvaussuuntaan kirjataan selvästi. Henkilökohtaiset tavarat ja tietosuoja huomioidaan etenkin asutuissa kodeissa ja käytössä olevissa toimitiloissa.
Toimiva mittausaineisto Mittalukujen lisäksi aineiston pitää kertoa, mistä ja miten tiedot on kerätty.
Yhtenäinen mittausketju. Kokonaismitat ja osamitat tarkistavat toisiaan ja paljastavat kirjausvirheitä.
Selvät vertailutasot. Korkeusmitat sidotaan sovittuun tasoon, jotta eri tilojen lattiat ja katot voidaan yhdistää.
Paikannetut valokuvat. Kuvauspaikka ja -suunta merkitään pohjaan, jolloin yksityiskohta löytyy suunnittelun aikana.
Epävarmuuksien merkinnät. Peitettyä rakennetta ei esitetä varmana tietona, vaan sille määritetään tarvittava jatkoselvitys.
Mittauksen jälkeen suunnittelija laatii tai päivittää rakennuksen pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset hankkeen edellyttämässä laajuudessa. Ajantasainen lähtötilannemalli helpottaa myös eri suunnittelualojen yhteistyötä. Hyvän rakennussuunnitelman merkitystä käsittelevä artikkeli kuvaa, miten huolelliset suunnitelmat tukevat toteutusta.
Lyhyt huomio
Korjaushankkeen mittaus kannattaa rajata yhdessä suunnittelijan kanssa. Näin kohdekäynnillä kerätään juuri päätöksenteon ja toteutussuunnittelun tarvitsemat tiedot.
Muut lähtötiedot täydentävät mittausaineistoa
Rakennuksen mitat muodostavat vain osan lähtötiedoista. Suunnitteluun vaikuttavat myös kaava, rakennusjärjestys, suojelumääräykset, tontin rajat ja rakennusoikeus. Laajennuksessa tarvitaan tietoa maastosta, korkeusasemista, liittymistä ja pihajärjestelyistä. Taloyhtiökohteessa tilaaja kokoaa yhtiön päätökset, vastuunjaon ja aiemmat korjausasiakirjat suunnittelijan käyttöön.
Rakennuksen kunto vaikuttaa siihen, voidaanko suunniteltu ratkaisu toteuttaa. Kosteuskartoitus, kuntotutkimus, hormiselvitys, haitta-ainekartoitus tai rakenteiden avaus voi olla tarpeen ennen suunnitelmien viimeistelyä. Tutkimuksen tekijä valitaan selvitettävän asian mukaan. Esimerkiksi rakenteen kantavuuden arvioi rakennesuunnittelija, ja haitta-aineet tutkii kyseiseen tehtävään pätevöitynyt asiantuntija.
Lähtötietopakettiin koottavia asiakirjoja Tarvittava kokonaisuus riippuu rakennuksesta ja korjaustyön laajuudesta.
Lupa- ja arkistopiirustukset. Alkuperäiset sekä myöhempien muutosten asiakirjat auttavat hahmottamaan rakennuksen historiaa.
Kunto- ja tutkimusraportit. Raportit osoittavat vaurioita, korjaustarpeita ja rakenteisiin liittyviä rajoitteita.
Kaava- ja kiinteistötiedot. Määräykset, rajat ja rakennusoikeus vaikuttavat etenkin laajennuksiin ja julkisivumuutoksiin.
Käyttäjien tarpeet. Tilojen ongelmat, säilytystarpeet, esteettömyys ja tulevat käyttötavat kirjataan suunnittelutavoitteiksi.
Lähtötiedot kannattaa tallentaa yhteen sovittuun paikkaan ja nimetä päivämäärän sekä sisällön mukaan. Suunnittelija pystyy silloin erottamaan voimassa olevan asiakirjan vanhentuneesta versiosta. Samalla tilaaja näkee, mitä tietoja on jo saatu ja mitä selvityksiä hanke vielä tarvitsee.
Luotettavat lähtötiedot vähentävät työmaamuutoksia
Puutteellinen lähtötieto siirtää päätöksiä työmaalle. Jos puretun pinnan takaa löytyy oletetusta poikkeava rakenne tai uusi kaluste ei mahdu mitattuun tilaan, työ voi keskeytyä suunnitelman muuttamisen ajaksi. Urakoitsija saattaa joutua tilaamaan uusia materiaaleja, muuttamaan asennuksia tai tekemään jo valmistuneen työn uudelleen. Se kasvattaa kustannuksia ja voi pidentää aikataulua.
Kaikkia vanhan rakennuksen yllätyksiä ei voi poistaa ennakolta. Hyvä kartoitus vähentää vältettävissä olevia epäselvyyksiä ja kohdistaa lisätutkimukset riskialttiisiin kohtiin. Suunnitelmiin voidaan myös kirjata vaihtoehtoiset toimintatavat tilanteisiin, joissa rakenne paljastuu vasta purkutyössä. Tällöin tilaaja, suunnittelija ja urakoitsija tietävät, kuka tarkistaa löydöksen ja miten työ saa jatkua.
Huolellinen korjauskohteen mittaus palvelee kustannusarviota, lupasuunnittelua, tarjouspyyntöjä ja työmaan toteutusta. Rakennussuunnittelu Rovio Oy kokoaa mittaustiedot, vanhat asiakirjat ja tarvittavat selvitykset suunnittelun pohjaksi Jyväskylässä ja muilla palvelualueillaan. Tilaaja saa päätöksenteon tueksi kuvan rakennuksen nykytilasta sekä niistä kohdista, jotka edellyttävät tutkimista ennen remonttia.
Tarvitsetko luotettavan pohjan remonttisuunnittelulle?
Rakennussuunnittelu Rovio Oy kartoittaa korjauskohteen lähtötilanteen ja laatii ratkaisut rakennuksen todellisten mittojen perusteella. Ota yhteyttä ja keskustellaan hankkeesi suunnittelutarpeista.